Kyllä tässä alkaa jännittään jo väkisinkin..

Tälläistä tänään.
Ihan ensinnä sanon, ennen kuin kukaan hämmentyy, niin minä EN ole tällä hetkellä ketoosi- dietillä, vaan niin kutsutulla massa kuurilla, jolloin syödään siis vielä reippaasti, jotta lihakset kasvaa. Kisa dietit (eli kropan vieminen ketoosiin alkaa jokaisella kisaajalla omalla ajallaan, riippuen mm siitä, kuinka paljon rasvaa on sulateltavana lihasten ympärillä). Tuota tilaahan ei elimistössä kauaa pidetä (siis kuivuutta), vaan kisan jälkeen aloitetaan jälleen hiljalleen ruokamäärien nostot ja palataan siihen lihasten kasvatus ruokavalioon. Toisilla kisaan tiputettavaa voi olla 7-8 kg, toisilla hieman vähemmän, jollain enemän. Eli tuo kisakunto (nälkiintynyt näkymä) on vain hetkellinen olotila. Tällä hetkellä noita kisadiettaajia on aikaslailla, kahden viikon päästä nimittäin toisilla koittaa kisat Hesassa. Syksyllä on toiset karsinnat Tampereella.

Kuvissa siis "normi" ruokavalio, ei kisadietti.

Mullakin on kisat kahden viikon päästä, mutta erillaiset :) Mun ekat aikuisurheilukisat ja pikamatka. Wuhuuu. Jänskättää kyllä aikalailla jo nyt! Ehkä eniten se, että jännittää niin paljon, ettei juoksustakaan tuu mitään... :D Apua. Ähhh... Menee miten menee (no voittoahan mä tiätty lähen hakeen), mutta jollei sitä tule, niin ainaskin kokemusta!

♥ Jenni

Selkä levenee... ja vyötärö kapenee..

Heipparallaa!

Kyllä auringolla on vaan niin positiivinen vaikutus ihmismieleen! Tuntuu että virtaa piisaa taas aivan eritavalla. Ja kasvoilla hymyä :)

Salilla tänään vuorossa oli selkä -ja rintatreeni. Selkätreeniä, tai siis liikkeitä treeniin on lisätty hieman entisestään, koska kovasti ois saatava selkään leveyttä lisää. No, taitaa sitä sieltä hiljalleen tullakin.. ;)

Yllä pari kuvaa todistukseksi, että treeni ei ole ollut turhaa ;D

Selkä/hartiat levenee ja vyötärö kapenee?!

OiOi, tänään on ihan luksus ilta tiedossa; uusi M&F Hers ilmestynyt ja pientä hemmottelua seuraksi.. ;)

HaHaa, eikä siinä viällä kaikki; nyt tää täti lähtee saunaan ja luvassa myös jalkakylpy. Aaaah, ihanuutta!

Palaillaan, ♥ Jenni

Vihattu & rakastettu jalkapäivä

On se vaan jännä. Jumaleisson miten yks saakelin lihasryhmä voi saada tunteet vihasta rakkauteen asti kuohuamaan. Jalka/peppu treeni siis takana.
Hiki virtas, sydän hakkas 200 ja verisuonet meinas katketa kaulasta ja päästä :D Aivan poikki jo heti ekan tupla sarjan jälkeen.. Ei auttanut, seuraaviin tupliin oli siirryttävä. Reisiä poltteli ja teki mieli vaan rysähtää maahan. Noooo, eihän se homma sillä tavalla olis toiminut, joten isoimmat hikien pyyhkäsyt ja hammasta purren treeni loppuun. Kun se sitten vihdoin loppu, oli fiilis ihan mieletön. Ja tunteetkin vaihtu toiseen laitaan; juma mä rakastan tätä touhua! :D On toi vaan aika uskomatonta! Kieltämättä tuli askelkyykyjä tehdessä mieleen, että tarvii kyllä ihmisen olla jonkinsortin masokismi, että tollasta toteuttaa.. ;D Kyllä se polte niin jäätävä jaloissa ja takamuksessa oli.

Uusi jalkakuvat alla.

Kuukaudessa oli painoa tullut tasan 500g lisää, jippiii! Oikein hyvä tahti.. :)

Palaillaan, ♥ Jenni

Mullon aivan huikee treenikaveri ♥

Kuten otsikko jo kertoi; tulin kertoon kaverin merkityksestä salilla.
Aikaisemminhan mä olen yksinäni käynyt treenaamassa, mutta nykyään mullon hyvä ystävä mukana aina mahdollisuuksien mukaan (n. 2-4 kertana viikossa). Kyllä sillä todenteolla on älytön vaikutus onko siellä yksin vai jonkun kanssa. Juu ei, ei me siellä keskustella jonninjoutavia koko 1.5 tuntia vaan me todenteolla treenataan. Toisella kun alkaa jutun kertominen kestään sarjojen välissä, niin toinen osaa sanoa "Jahas, tehääs sitten seuraavat sarjat, että päästään poieskin". Ja mikäs sen mukavempaa aloittaa taas sarjaa hymyssä suin, kun heittänyt parit hyvät läpät välissä :D No joo.. tänään en tehnyt hymyssä suin takaolkapää treeniä vaan kyselin onko pakko tehdä?? :D oli. Ja niin sitä tarttu painoihin ja nosteli :)

Kerron muutaman lauseen tuosta minun ystävästäni. Lähinnä sali asioita silmällä pitäen... ;) On se hulvattoman hyvä tyyppi muutenkin, mut ehkä pysyttelen nyt kuitenkin vain asiassa. Ainakin suurinpirtein.
Elikkäs, tällä hetkellä hän treenaa toisella tekemälläni ohjelmallani hänelle. Ekaa ohjelmaa hän teki itsekseen salilla ja nyt tämän toisen (aloittanut viikko sitten) kävimme yhdessä joka treenin läpi ja yhdessä treenaamme mahdollisuuksien mukaan parista kerrasta eteenpäin per viikko, kuten alussa kerroin.

Ihailen suunnattoman paljon hänen sisuaan ja tahtoa sekä periksiantamattomuutta. Juma, muija tärisee ja puree hammasta ja verisuonet melki katkee päästä, niin ei. Ei anna periks ja jätä sarjaa vajaaks vaan jostain kummasta (en todella tiädä mistä) se kerää ne voimat ja tosiaan "vaikka henki menis -periaatteella" tekee loppuun. Siis huh huh. Teidän kaikkien pitäs oikeesti nähdä. Jumaleisson. Huikee! Käsittämätön! Kertaakaan se ei ole jättänyt mitään kohtaa vajaaks, vaikka nyt ihan oikeesti puhutaan vähän rankemman luokan treeneistä, painottaen että hänellä ei ole mitään monen vuoden salitaustaa takana. Rohkeesti rohkenee lisätä painoja lisää ja niin vaan homma hoituu, vaikka kirjaimellisesti, täristen. Kertaakaan en ole kuullut valittava (johtuuko siitä että mullon kuulokkeet aina välillä päässä), ei vaan ;) mutta innolla lähtee seuraavia sarjoja painaan läpi, vaikka todella näkee, että voimat alkaa oleen aika lopussa. Uskomaton. Mä olen kyllä enemän kun 390% tyytyväinen kun huomaa, ettei se ohjelman suunnittelu mennyt turhanpantiks jonnekin, vaan tää nainen kyllä pistelee meneen ja helvetinmoisella vaihteella. Ei o mikää kakstahti mopo, vaan jäätävä turbo joka ei hyydy, vaikka lähes koko koneiston polttoaineet on jo loppu. Hitto että ootan innolla et menee muutama kuukausi eteenpäin, koska voin luvata, että muutokset kehossa tulee oleen todella huikeet tuollaisella tahdolla! (Voisin yrittää ruinata kuvaa nyt ja muutaman kk päästä muutoskuvaa.. ;) Siinä on siis kertakaikkiaan ihminen joka pystyis reenaan ittensä vaikka kehonrakennus kuntoon, jos sitä haluaisi.

...silmät alkaa lurppaan kiinni, joten vedetään välillä unta palloon ja jatketaan huomenna juttuja :)

♥ Jenni

Kesä fiilistelyjä ja vähän muutakin ;)

Yes, lumet suli! Päivässä. Uskomatonta. Ja mikä ihaninta, kävelytiet on kuivat!! Olin aivan ihmeissäni iltalenkillä koiran kanssa kun hoksasin, että jummijammi, kaikki on poissa, eikä edes sitä loskapas*aa kestänyt kun muutaman tunnin päivällä :) Hirvittävä himo tuli juosta. Juosta ja juosta.
Kotiin palatessa iski jäätävä hinku alkaa sovitteleen kesävaatteita; mahtuuko ne mulle? Onko ne liian isoja? Mitä niille on tapahtunut? Vai mulle? :)
Hyvinhän ne passas, suurin osa ja tulipahan aika leveä hymy kasvoille; kyllä on kannattanut rehkiä. Hirvittävä paljon tuo sovitus sessio lisäsi motivaatiota. En edes käsitä miten sitä voi saada vielä niin paljon lisää, kun oli jo huipussaan ennenkin. Tai niin mä luulin.

Otsikkokin on luvannut blingblingiä, mutta eipä sitä oo viä näkynyt. No nyt on! Mä oon oikeesti tosi blingbling tyyppi. Rakastan kaikkea kaunista. Kiiltävää. Pinkkiä ja hopeaa. Koristeellista. Kuvassa mun ehdottomasti suosikki kesäkengät ♥ Viellä ei voi näillä tallustella pihalla, mut kyllä se kesä sieltä varmasti tulee. Hiljalleen.

Salilla tänään oli vuorossa jälleen jalat ja peppu. Eipä siinä sen kummempia. Tykästyminen tuon lihassarjan treenaamiseen on edelleen jatkunut, eikä onneks ole enään sitä "taas on jalkapäivä, pöh -tunnetta" :)

Treeniboosterina mulla tällä hetkellä on käytössä Fastin Intra.

Kun Fitnesstukku saa jälleen täydennystä varastoihinsa ja tavaraa hyllyyn, niin kokeilen Mutantin BCAA:ta. Kovasti lukenut/kuullut hinta-laatusuhteen olevan varsin kohdillaan.

Eipä tässä tähän aikaa yöstä taida muuta enään pamahtaa mieleen kerrottavaksi..

Alle lisäilen jokusen uuden kuvan :)

Kauniita unia ♥ Jenni

I ♥ Freddy

Voi TaIVaS mä oon rakastunut. Eipä kyllä oon tämän istuvampia housuja ollut koskaan jalassa. Ei sellasia voi edes olla!! Freddyt. OuJee, samantien lähti farkut tilaukseen (olipahan homma pyydystää, lähes kaikilta jälleenmyyjiltä loppu, mm bodyaction ei edes tiänny millon saavat, tilanneet lisää kauan sitten, eikä ainakaan mun kokoo tahtonut löytyä itse freddy.comistakaan), mutta löysin. Kiitos ebay. Onhan nää byysät ihanan kalliita, pakko myöntää (yksien hinnalla saa 4-5 h&m:ltä, siis farkut), MUTTA ei ne oo näin hianoja. Hyviä. Miellyttävän tuntusia. Hyvin istuvia. Eikä enään yhtään mitään, kun nää ekan kerran jalkaani vedin :)

Tässä nää on ♥ Kuva syö paljon, luonnossa aivan ylicomeet :)

Tänään tuli vierailtua hierojallakin. Huh, onneks sai hieman apua selkä/hartia jumeihin :) Kuulemma aivan kireenä hela selkä :( Ens viikolla uudelleen ja saa kattoa ottaskos sillon koko vartalon, jalatkin kyllä nimittäin kaipais apua... (riippuu jaksanko mä olla 90 minuuttia yhtäjaksoisesti paikoillani) :D Helppoo se ei ainakaan tälläselle sähiäiselle ei ole.
Pakko se on muutenkin alkaa siellä käymään, siis tämänkin selkäjumin rauettua, säännöllisesti. Aika rasituksella lihaksethan on tuosta 6 krt/viikko saleista ja siihen päälle juoksut ja muut mun häsläykset :)

Häsläyksistä tulikin mieleen, kun kävin eilen vähän lätkiis sulkapalloa.. haha. Oon mä vaan aika kömpelö. Tai siis just siltä se tuntu. Olin aivan taatusti upea näky balettiliikkeitteni kanssa sulkkismaila kädessä.. varsinainen Joutsenlampi esitys oli tarjolla :D
Mut joo, kaikesta tuosta huolimatta, olihan se ihan kivaa. Hiki tuli ja sykkeet nousi. Se se pääasia kai aina välillä on ;)

Pistetäänkö välillä maate? ...Nää mun nukkumiset taas tuppaa meneen vähän myöhäseksi, kun nukahdin sitten Seiska-lehteä lukiessa sohvalle viideltä illalla ja herätys kuuden jälkeen kun tytär huuteli, että reeneihin pitäs lähtee viemään.. :)

Kauniita unia ♥ Jenni

Ohjeita sisäisesti ja ulkoisesti

Viikonloppu alkaa olla lusittu.. :) Mitäs sä puuhastelit? Mulla se meni lauantai hieman ns kevätsiivousta tehdessä ja illalla juoksulenkki. 6.2km tuli juostua, aikaa kulu 47 minuuttia. Toki, ensimmäiset 2.5 kilometriä oli melkosta ryteikköö, pimeessä metsässä.. Siellä ei siis kovinkaan vaudikkaasti pystynyt menemään, kun joka askeleella sai varoo ettei oo liukasta, ettei juokse johonkin monttuun tai kompastu kantoon.. Loppu matka meni hieman mukavammin, kävelytiellä :)

Tänään onkin sitten päivä istuttu jäähallissa pikkujäbän pelejä seuraillen. Jes, hyvä Nokia, molemmista peleistä pojille voitot!! Ja mun pikkujäbä oli liekeissä.. ;) Tehoja tuli 3 + 4.
Hallilta kotiin ja safkaa kitusiin.. Lämpöö oli pakko lähtee hakeen salilta. Jihuuu, mä sain mun ystävän mukaan. Huikee olkapää, ojentaja ja hauis reeni siinä sitten vedettiin. On se vaan niin erillaista käydä kaverin kanssa vetään treeni, kun yksin. Siinä tulee tsempit ja avut käyttöön. Ja toistoja enemän :) Polte oli jumaleissoninmoinen. Mutta selvisin vielä kotiin.. ;) Ja saunaan.

Saunassa sitten hieman ulkoista "kohennusta". Kuiviin ja hauraisiin latvoihin/hiuksiin on hyvä sekoitus hunajaa ja oliiviöljyä. Eli, 3rkl oliiviöljyä + 2rkl hunajaa -> sotku tukkaan ja 15minuuttia päässä. Sisätiloissa voi laittaa tuorekelmun ympärille, siellä sen on hyvä hautoutua.

Iholle tein ihanan pehmentävän kuorinnan: oliiviöljystä ja sokerista massa. OiOiOi, khyllä ny kelpaa!

Saunan päälle sitten proteiinipannaria:

4 kananmunan valkuaista
4rkl kaurahiutaleita
4rkl hera proteiinijauhetta
Maitorahka
Ripaus kanelia
Ripaus kardemummaa
Ripaus vaniliinisokeria
1tl leivinjauhetta

N. 21cm vuokaan kannattaa tehdä 1.5 kertaisena.
Voitele vuoka oliiviöljyllä.
uunissa 200 astetta ja n 10 minuuttia.

Päälle laitoin päärynäsosetta.

♥ Jenni

vanhat kuvat vs uudet kuvat..

Hellou!

Viikko on taas vierähtäny sellasta kyytiä, että perässä ei meinaa pysyä. Eipä tuo kai ihme, kyllä tässä jo niiiiin vanhaksi käy. Vuosikin tuli lisää sitten viime viikon kirjoituksesta ;) Jes, eli hyvää syndee mulle! Joka vuosi naistenpäivänä räpsähtää aina vuosi lisää tähän naiseen.

Treenit on kulkenut hyvin, jollei jopa loistavasti. Niin juoksuradalla kuin salilla. Yks perc/jalkatreeni on nyt lisätty viikkoon lisää ja ehkä jo nyt jotain positiivista alkaa havaitsemaan.. eli treeni mennyt oikeeseen osoitteeseen! Suosittelenkin muuten tekemään pienemmillä painoilla, opettelemaan löytämään oikean lihaksen hermoituksen, eli tunnustelemaan, että se lihas on jännityksessä, jota kuvitteleekin treenaavansa. Isot painot on hankalampi hallita ja silloin treeni saattaa karata väärälle lihakselle. Painoa sitten vasta lisää, kun liikkeen tekniikka on hallussa. Mutta joo, näistähän nyt on netti juttua pullolaan... mutta muistuksena nyt kuitenkin ;)

Tänään tuli kellotettua elämäni eka aika 100 metrin pikamatkalle. Tyytyväinen. Mutta aikoja paljastelen kisojen myötä, kun ne siellä virallisesti saa kellotettua. Eli niitä hetkiä jo malttamattomana odottelen. Ekaan on aikaa 4 viikkoa... huiiiiij! :)

Loppuun laitan hieman vertailu kuvia.. aika välit eivät ole mitään mahdottoman pitkiä, mutta jotain pientä eroa niissä kuitenkin on havaittavissa.. :)

Reidet. Eka kuva 9.9.2013, toinen 14.3.2014.

Takapuoli. Eka kuva 2.1.2014, toinen 14.3.2014

Eka kuva 9.9.2013, toinen 11.3.2014.

Eka kuva 12.10.2013, toinen 11.3.2014.

♥Jenni

Tekemisen meininkiä!

Jabadabaduu! Tekemisen meiniki on palannut. Mä olen siis tervehtynyt täysin. Parisen viikkoa se veikin; ekat kolme päivää kokonaan poissa salilta ja viikko puolivaloilla ja muutama päivä pitkät päällä... ;D Että ei se flunssan sairastaminen mikää parin päivän juttu olleskaan ole.
Tänään siinä sitten alkulämmöillä huomasin jotain kadoksissa ollutta; suupielet nousi korviin, hyvä musiikki soi kuulokkeista ja juoksumatolla askel oli kevyttä. Huikeeeeeeta; tää tuntuu super hyvältä!
Vatsapäivä oli tiedossa; siinä sitten hieman hullun näköisenä (ja varmaan oloisenakin) pistelin tehden reilu 500 vatsalihasrutistusta yhteensä. Jumalaaaare; viä enemän nousi suupielet ylöspäin, hiveli varmaan jo korvalehtiä, kun tajusin kuinka suuren edistyksen kyseisen lihasryhmän kanssa olen harpannut eteenpäin :) Eipä tästä nimittäin viä mahottoman montaa aikaa ole, kun 3 x 15 (=45) rutistustusta tuotti tuskaa ja ärsytystä. Nykyään se ei oikein riitä edes lämmittelyksi... :)

On tässä tullut funtsattua viime päivinä myös sitä, miten huikeeta on, että liikunta on saapunut mun elämään hyvinhyvinhyvin vahvasti jälleen. Se on tuonut mulle älyttömän kunnon, niin fyysisesti kuin henkisesti. Enpä varmasti ole koskaan elämässäni ollut aikaisemmin näin kovassa kunnossa :) Tuntuupa hienolta sanoa tuo ääneen ja varsinkin kun tiedän tämän olevan vasta alkua. Olen jo nyt ylpeä itsestäni. Jo tässä vaiheessa.

Tuntuu älyttömän hienolta olla lapsilleni esimerkkinä. Heidän puheistaan selkeästi kuuluu "ylpeys" äidin touhuista.. "Äiti, sä varmaan jaksat nostaa enemän jaloilla kun toi!". "Äiti on kaunis, sillon iso hauis". Kaikkea hassua sitä nuo mun mussut keksiikin.. :) Olen myös huomannut oman ruokavalionikin vaikuttaneen positiivisesti lapsieni syömisiin. Niin no, pahahan se tiätty heidän on olla syömättä terveellisesti,  koska minähän ne ruoat sieltä kaupasta tuon. En. En tuo roskaruokaa, meillä ei popsita nakkeja huikopaloiks eikä vanukkaita iltapalaks. Lapset syövät pääsääntöisesti minun ruokavalioni mukaisesti, paljon proteiineja, hiilihydraatteja ja rasvoja sopivassa määrin. On hienoa huomata heidän osaavan jo itse tehdä valintoja ruokien suhteen. Tällä tarkoitan kaupassa käyntiä; "Mä haen leivän, siis ruisleivän, koska se on terveellisempää" tai "Äiti, mun tekee mieli suklaata! Ostetaan appelsiinia, se auttaa siihen". Toki molemmat mussukat odottavat innoissaan perjantaita ja karkkipäivää. Hyvä näin, kyllä makeeta pitää lapsen elämässä hieman olla, mutta sokeripitoiset herkut ei kuulu jokaiseen päivään. 

Kattokaapa muuten muropakettien kylkiä. Itse järkytyin kun pakettien tekstit alkoi kiinnoataan ja aloin seuraamaan mitä meillä syödään. No, enään ei syödä niitäkää! Eli katsokaa tarkkaan. 100g suklaamurojakin joissain merkeissä sisältää yli 20g sokeria. MOROOOO! Sokerihumalalla ei oo kai kauheen viisasta aloittaa ja lopettaa lasten päivää.

Mun suuuuurin himoni on Tehon proteiinipatukat. Banaanin makuiset. Voi viude, voisin elää vaikka vain pelkillä niillä.. :P

Eipä mulla kai muuta tälle ehtoolle.. ;)

Nautitaan tekemisistämme, iloitaan onnistumisistamme ja opitaan epäonnistumisistamme. Toteutetaan unelmia ja uskotaan itseemme. Rohkaistaan, kannustetaan ja iloitaan toisen unelmista ja saavutuksista.

♥ Jenni

Reiskat vaihtu piikkareihin... ja toisin päin!

Non-ni, pääsihän sitä jälleen juoksemaan... :) Ihan kivastihan se kulki, ei yskittänyt eikä muutenkaan tuntunut epämukavalta. Tänään oli vuorossa telineistä lähdöt.

Kovin pitkäaikainen tääkään ilo ei ollut! Voi per*****n per***e! Lopetan kohta koko urheilemisen ;D Jaa niin kuinka kauan flunssan jälkeen pitää vielä malttaa olla juoksematta, ettei akilesjänteet mee???? Voi viude. Päähän ottaa ja hyvin rankasti. Eli ny on sit vasemman koiven akilesjänne venähtänyt :( Saanko itkee? Heittäytyä maahan ja takoo nyrkkiä lattiaan? Nooo, ehkä ne on sit jo saavuttanut normaalin elastisuuden kun tää vaiva on ohi... ja toivottavasti tää vaiva menee päivässä parissa ohi :) Ei se nyt onneks ihan mahdottoman paha ole, mutta tuntee kyllä ihan helposti joka askeleella.. :(

Suutuspäissäni menin suoraa Pirkkahallilta salille ja tein 266 vatsalihasliikettä :D

♥Jenni

OuJee, elämä alkaa voittaa :]

Vihdoin! Vihdoin, uskaltaa sanoa jo ääneenkin, että tauti selätetty. Ei onneksi mitään ihan tappo- flunssaa tullut, mutta hyvin voimaton, väsähtänyt, yök-ällö-kakka- olo oli nelisen päivää.
Salilla jo muutaman päivän on uskaltanut jälleen jatkaa (ei mitään kovinkaan sykettä nostattavaa), mutta juoksu treenit on nyt joutunut jättää väliin :(

Täällä sitä jo jalkoja venytellään kuntoon, nimittäin huomenna mä meinaan uskaltautua juoksemaan. Sit vaan takas himaan, salin kautta tiätty, jos pahalta tuntuu ja yskä ei anna myöden..

Väsy painaa... Palataan huomenissa, katotaan mitä saatiin aikaiseksi ;)

♥Jenni